Tässä on joitakin koottuja ajatuksia, selityksiä ja tarkennuksia liittyen yhtäältä historiallisiin tansseihin yleensä sekä niiden harrastamiseen (etenkin Suomessa), toisaalta Hämeen keskiaikaseuran järjestämiin tanssiharjoituksiin (tällä hetkellä Tampereella).
Tällä hetkellä nämä "meidän" tanssiharjoitukset ovat osa Hämeen keskiaikaseuran toimintaa, ja tämän keskiaikaseuran (sekä sen kattojärjestön SCA:n) virallinen harrastusaikakausi päättyy vuoteen 1600. Kaikkein tiukimman tulkinnan mukaan siis mikä tahansa 1600-luvulla tai sitä myöhemmin julkaistu materiaali olisi meidän tanssittavaksemme liian uudenaikaista.
Mutta vuosien 1600-1610 tanssityyli tuskin voi kauheasti vielä erota vuosien 1598 tai 1599 tyylistä. Eikä kukaan kai tosissaan väitä etteikö suurella osalla niistä tansseista, jotka löytyvät vuosina 1602 ja 1604 julkaistuista tanssioppaista, olisi mitä todennäköisimmin ollut oppaiden painohetkellä ikää ainakin muutama vuosi.
Kun sitten lähestytään vuotta 1651 ollaan jo paljon enemmän harmaalla alueella, mutta joitakin harvoja vielä tuolloinkin tanssittuja tansseja (almainit) tiedetään tanssitun jo 1500-luvulta alkaen. Ja esimerkiksi käsite "English Country Dances" oli kyllä olemassa aikalaisilleenkin jo 1500-luvun ihan viimeisinä vuosina, vaikkakaan valitettavasti emme voi tietää sitä, kuinka paljon nuo vuosisadan vaihteen tanssit olivat ehtineet muuttua siihen mennessä, kun niitä ensimmäisen kerran (meille säilyneessä muodossa) kirjattiin muistiin puoli vuosisataa myöhemmin.
Myös vähän yleisemmällä tasolla ajateltuna monissa noista 1600-luvun alkupuolen tansseista on vielä nähtävissä yhtenevyyksiä 1500-luvun tansseihin ja tanssikäytäntöihin. Tanssien kehitys ja muutos on kuitenkin ollut enemmän vähittäistä kuin yhtäkkistä, vaikka meille säilyneitä lähteitä onkin 1600-luvun alkupuoliskolta harmillisen vähän.
Sen sijaan 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla eurooppalaisessa tanssimuodissa todella tapahtui merkittäviä muutoksia. 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun tanssit pohjautuvat jo käytännössä kokonaan siihen kehitykseen, joka on tapahtunut vasta 1600-luvun kuluessa. Ne eivät oikeastaan enää näytä eivätkä tunnu miltään 1500-luvun tansseilta, vaan ennemminkin päinvastoin -- niihin liittyvät tyylit ja käytännöt ovat leimallisia nimenomaan omalle ajalleen. Joten siksikin on luontevaa vetää jonkinlainen raja nimenomaan tuohon 1600-luvun puoleenväliin.
Omissa viikkoharjoituksissamme voisimme tietenkin tanssia keskenämme suunnilleen mitä tahansa, mikä liittyy aihepiiriin "historialliset tanssit ja niiden harrastaminen". Ja siksi tuo ajankohtapainotus onkin vain painotus, ei täysin tiukka rajaus.
Mutta meidän seuramme omissa viikonlopunviettotapahtumissa olisi kuitenkin mukavampi pitäytyä tuolla "ihan enintään vuonna 1650" -alueella, kuten pyritään tekemään näiden meidän tapahtumien kaikkien muidenkin osa-alueiden kohdalla. Ja kaikenlaisten sitä uudenaikaisempien juttujen tanssiminen viikkoharjoituksissa ei varsinaisesti tue tätä.
Sama juttu koskee myös meidän tanssiesityksiä. Silloin kun olemme esiintymässä keskiaikaseuran nimissä ja mainostamassa meidän seuraa ja sen toimintaa, niin olisi parempi pitäytyä niissä jutuissa jotka ihan oikeasti liittyvät meidän seuramme aikakauteen. Tämä ei tarkoita, etteikö voisi olla perusteltuja syitä ottaa joskus mukaan jotain muutakin materiaalia (ja onhan niin tehtykin). Mutta ne syyt löytyvät silloin esityksen sisällöstä, tarinasta ja tarkoituksesta. Uudempien tanssien täytyy tuoda esitykseen jotain sellaista välttämätöntä, minkä toteuttaminen noiden varhaisempien tanssien kautta ei onnistu. Ihan vaan se että "tätä on kiva tanssia, ja/tai se näyttää tai kuulostaa hienolta" ei pelkästään riitä.
Joskus kuulee myös ajatuksia siitä, että aikakauden jatkaminen hieman pitemmälle auttaisi tarjolla olevan tanssivalikoiman laajentamisessa. No, auttaisihan se, totta kai, mutta minun mielestäni sille laajentamiselle ei ole yhtään mitään määrällistä tarvetta. Meillä kun on kuitenkin yhteensä arviolta yli 500 säilynyttä koreografiaa, jotka ovat ihan oikeasti tuolta 1450-1650 väliltä. Joten tanssittavaa pitäisi kyllä riittää aivan tarpeeksi näinkin.
Ja kaiken muun edellämainitun lisäksi on vielä sekin seikka, että kaikkien historiallisten tanssien joukosta minun oma henkilökohtainen kiinnostukseni sattuu myös kohdistumaan ennen kaikkea juuri näihin renessanssin aikakauden tansseihin. Omalta osaltani teen siis kaikkein mieluiten töitä juuri renessanssitanssien tutkimiseksi ja opettamiseksi.
Entä miksi aloittaa vasta vuodesta 1450 eikä sen aikaisemmista asioista? Ihan vaan siksi, että kaikkein varhaisimmat meille säilyneet tekstit, joissa yhtään millään lailla kuvataan minkään tanssien koreografioita, on ajoitettu suunnilleen vuoteen 1450.
Nuo vanhimmat lähteet ovat italialaisia, ja tuolloin Italian niemimaa oli jo siirtynyt keskiajalta renessanssin aikakaudelle. Tämän vuoksi "keskiaikaisista tansseista" puhuminen ei yleensä ole kovin korrektia. Joitakin harvoja viitteitä on olemassa, mutta kaikki "tanssikelpoinen materiaali", joka väittää sijoittuvansa tuota 1400-luvun puoliväliä varhaisempiin aikoihin, perustuu käytännössä vain päätelmiin ja arvauksiin. Joskus ihan perusteltuihin sellaisiin, joskus taas ei.
Nämä meidän historialliset tanssit eivät ole fyysisesti vaativia, eivätkä ne edellytä pukeutumiselta juurikaan mitään. (Fyysiseen vaativuuteen on ehkä pari yksittäistä poikkeusta, mutta ne tosiaan ovat harvinaisia poikkeuksia.)
Vaatteiksi tanssiharjoituksiin käyvät tavalliset rennot ja mukavat arkivaatteet. Jotain sellaista, mikä yllään mielellään kävelee sujuvasti pari tuntia, suurimmaksi osaksi melko rauhalliseen tahtiin.
Jalkineiksi sopivat parhaiten varmaan jonkinlaiset tanssitossut tai voimistelutossut. Myös useimmat kevyet ja pehmeät sisäkengät tai tanssikengät käyvät -- jos on valinnanvaraa, niin mieluiten tasapohjaiset tai hyvin matalakorkoiset. Sukkasillaankin saa ja voi tanssia, jos haluaa. Vain sisäkäyttöön varatut tavalliset ohutpohjaiset kevyet kävelykengätkin ovat ehkä okei, mutta useimmissa meidän harjoitussaleissa ei saa lainkaan tanssia ulkokengillä. (Varsinaisissa sisäurheilutossuissa on usein liikaa pitoa, joten niitä ei suositella.)
Mahdollisissa ulkoilmaharjoituksissa kannattaa pukeutua ensisijaisesti sään mukaan. Jalkaan jalassa mukavasti pysyvät kevyet kävelykengät tai lenkkitossut, tai vaikka ns. paljasjalkakengät.
Muita suositeltavia mukaanotettavia varusteita lienee lähinnä oma juomapullo.
© Atro Kajaste (Atro.Kajaste@iki.fi)